Vanha konepaja-alue on Vallilan helmi

15380716_10154852385557848_392744281971297005_n

Marraskuun puolivälissä kokoonnuimme Vallilan Konepaja-alueella neljän naapurin kanssa keskustelemaan siitä, pitäisi asuinalueemme asukkaita edustamaan synnyttää asukasyhdistys. Asia oli aika ajoin noussut esiin, sillä kaipasimme vaikutuskanavaa meille, jotka asumme täällä Alppilan, Vallilan ja Pasilan välimaastossa, omassa ”taskussamme”.

Varsin pian totesimme, että kenties näkökulmaa tulee laajentaa. Myös minulle oli tärkeää, että organisaatio edustaisi asukkaiden lisäksi myös alueen työntekijöitä ja yrityksiä.

Niinpä perustimme Konepaja-liikkeen. Ennen kuin ehdimme edes laajemmalla porukalla miettiä, mihin haluaisimme ponnistuksemme ensimmäiseksi kohdistaa, tuli julkisuuteen tieto VR:n hakemasta poikkeusluvasta vanhan konepaja-alueen keskeisten rakennusten käytön muuttamiseksi.

Sen jälkeen ei ole tarvinnut pohdiskella tai pyöritellä peukaloita. Olemme tehneet hartiavoimin töitä sen eteen, että Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun välissä sijaitseva ainutlaatuinen vanha konepaja-alue saisi jatkaa kehittymistään kaupungin nykyisten suunnitelmien pohjalta.

Koska emme ole nimby-liike, tuomme pöytään oman vaihtoehtoisen esityksemme. Sitä kokoammekin paraikaa. Alla olevasta muistutuksesta, jonka jätimme kaupunkisuunnitteluvirastolle tiistaina 13.12., selviää kantamme muut pääkohdat.

Jos olet kiinnostunut alueesta sijoittajana, vuokralaisena tai vaikkapa tapahtumien järjestäjänä, olethan yhteydessä!

Hyvä kaupunkisuunnitteluvirasto ja -lautakunta,

alla Konepaja-liikkeen muistutus VR:n poikkeuslupahakemukseen, joka koskee Konepajan aluetta.

Konepaja-liikkeen kanta on, että vanhaa konepaja-alueen kehittämistä tulee jatkaa kaupungin nykyisten suunnitelmien mukaan. Poikkeuslupahakemusta ei tule hyväksyä: alla lyhyet perustelut, miksi.

  1. Poikkeuslupahakemuksen mittakaava on väärä

Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2013 hyväksymä asemakaava on erinomainen. Sen pääajatuksena on kehittää aluetta paikallisen mittakaavan mukaisesti.

Näin kuuluukin olla. Välittömästä läheisyydestä löytyy pian kaksi seudullista keskusta, Pasilan Tripla ja Kalasataman Redi, jotka tarjoavat isolle rautakaupalle huomattavasti paremmat puitteet: valmiit laajat pysäköintitilat, ilman muutoksia rautakaupan käyttöön soveltuvat tilat sekä huomattavasti paremman tavoitettavuuden niin henkilöautoilla kuin joukkoliikenteellä.

Konepaja-alueen asemakaavassa alueelle ei sallita yli 2 000 kerrosneliömetrin päivittäistavarakauppaa. Poikkeuslupahakemuksessa rautakauppa veisi kaavassa alueelle varatut kaikki 10 000 kerrosneliömetriä myymälätilaa – ja vähän ylikin. Kun asemakaavassa on näin rajattu ruokakauppatoiminta kohtuullisen kokoiseksi, miksi alueelle tulisi sallia erittäin suuri rautakauppa?

  1. Poikkeuslupahakemus on yleiskaavan ja katusuunnitelmien vastainen

Yleiskaavassa Teollisuuskatu, mukaan lukien sen länsiosa, on merkitty tiheimmin rakentuvaksi alueeksi (liike- ja palvelukeskusta C1). Voimassa oleva asemakaava kehittäisi aluetta tähän suuntaan: Sähköjunahallin katutasoon on määrätty 4 500 neliömetriä myymälä- ja liiketilaa. Juuri tätä Teollisuuskatu kaipaa: 170 metriä pitkän seinän sijaan palveluita, kuten kauppoja, ravintoloita ja kahviloita.

Poikkeuslupahakemus on yleiskaavan vastainen, koska se säilyttäisi hallin nykyisellään ja siirtäisi liiketilat pois Teollisuuskadun varresta.

Myös yleisten töiden lautakunnan vuonna 2015 hyväksymä katusuunnitelma nojaa mm. siihen, että Bruno Granholmin kujalla ei ole läpiajoa. Poikkeuslupahakemuksessa rautakaupan huoltoliikenne kulkisi Bruno Granholmin kujan läpi, joten muutos vaatisi myös vähintään uuden katusuunnitelman ja lisää valmistelua.

  1. Lapsiperhevaltaisen alueen liikenneturvallisuus heikkenee

Bauhausin oman arvion mukaan rautakauppa tuo alueelle ainakin 1 000 henkilöautoa ja 10 rekkaa päivässä. Poikkeuslupahakemuksessa henkilöautoille on vaadittu sisäänajo Sähköjunahalliin myös Traverssikujan, joukkoliikennekadun, puolelta. Toinen pysäköintihallin sisäänajoista tulisi nykyisen raitiovaunupysäkin kohdalle, vastapäätä alueen asukkaiden pysäköintilaitoksen sisääntuloa.

Poikkeuslupahakemuksen vaatimat pysäköintijärjestelyt muuttaisivat Traverssikujan luonteen. Käytännössä se ei olisi enää joukkoliikennekatu: pysäköintilaitoksen liikenne olisi runsasta ja lisäisi yleistä autoilijoiden läpiajoa Traverssikujalla.

Huoltoliikenne Bruno Granholmin kujan kautta Konepajanraitille toisi raskaita rekkoja lapsiperhevaltaisen alueen asukkaiden välittömään läheisyyteen. Aleksis Kiven kadun varressa asuvat helsinkiläiset kärsisivät liikenteestä eniten: erityisesti Aleksis Kiven kadun ja Traverssikujan kadun varteen rakenteilla olevan asuinrakennuksen asukkaat joutuisivat sietämään rekkoja päivittäin käytännössä takapihallaan.

  1. Alueen asukkailla petetty olo – eikä syyttä

Konepaja-alueelle uusia asuintaloja rakentaneet rakennusliikkeet ovat markkinoineet aluetta samoin, kuin kaupunki on tähän asti aluetta suunnitellut. Esimerkiksi YIT markkinoi joulukuussa valmistuvaa Kissankita-talonyhtiötä vielä tänä vuonna näin:

“Lontoossa se on vanha telakka-alue Dockside ja New Yorkissa Manhattanin helmi, Tribeca. Helsingissä se on Konepaja, useiden erilaisten kortteleiden muodostama korkeatasoinen kokonaisuus Alppilan ja Vallilan rajalla. Ainutlaatuinen osa kantakaupunkia, jossa on luovasti yhdistetty uutta arkkitehtuuria ja arvokasta vanhaa teollista rakennuskantaa.”

Alueesta rakennushistoriallisen selvityksen tehnyt arkkitehtitoimisto Livady totesi, että kokoonpanohalli on yhdessä Maalaamon kanssa alueen päärakennus. Mikäli siitä tehdään suuren mittakaavan rautakauppa, alueen nykyinen kehitys katkeaa. Kun alueelle muuttaneet asukkaat ovat kuitenkin olettaneet kaupungin ja rakennusliikkeiden visioiden toteutuvan, tuntisi moni asukas itsensä petetyksi.

  1. Asukasdemokratian puutetta ja liian kiireistä valmistelua

Poikkeuslupahakemuksen laajuuden vuoksi kaupunkisuunnitteluvirasto päätti toteuttaa erittäin laajan kuulemismenettelyn. Tämä oli demokraattinen ja osallistava ratkaisu. Sunnuntaihin 11.12. mennessä muistutuksia oli tullut noin 80 kappaletta, mikä on valtava määrä.

Kuulemisaika päättyy 14.12. ja kaupunkisuunnittelulautakunta kokoontuu jo 20.12.: mikäli poikkeuslupahakemus nostetaan tähän kokoukseen, jää valmisteluaika käytännössä alle vuorokauteen, koska esityslista julkaistaan jo 15.12.

On perusteltua kysyä, että onko helsinkiläisten palautetta oikeasti tarkoitus käsitellä? Eikö viranhaltijoiden pitäisi käydä muistutukset huolellisesti läpi ja vastata niihin?

  1. Vaihtoehtoja löytyy

Mielestämme alueessa on valtava potentiaali, josta kannattaisi ottaa enemmän irti. Konepajan alue voisi olla merkittävä luovan alan, kehittyvien yritysten ja kaupunkikulttuurin keskus, joka houkuttelisi paikalle niin yrityksiä, paikallisia asukkaita kuin matkailijoitakin. Samalla sen työllistävä vaikutus olisi huomattavasti suurempi kuin yhdellä suurella myymälällä.

Maailmalta löytyy esimerkkejä vanhojen teollisuusalueiden muuttamisesta uuteen käyttöön. Tallinnassa Telliskiven teollisuusalueesta on uudistettu Viron suurin luovan alan keskittymä ja suosittu matkailukohde, jonka toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Kalasataman Teurastamo on toinen erinomainen esimerkki, jossa omaleimaisuuden varaan on rakentunut hieno ruokakulttuurin keskittymä.

Kokoonpanohallille on löydettävissä toinen ostotarjouksen tekevä koalitio. Muutaman viikon vanha Konepaja-liike on tehnyt vasta ensimmäisiä tunnusteluja, mutta jo ne ovat osoittaneet, että monet näkevät alueessa valtavasti potentiaalia.

Monilta tavoittamistamme tahoista ei tietojemme mukaan ole aiemmin kysytty kiinnostusta alueeseen. Alueen kehittämiseksi voisi järjestää esimerkiksi ideakilpailun, jonka avulla voi löytää kiinnostuneita tahoja ja samalla markkinoida aluetta luovalla tavalla. Vielä ei ole liian myöhäistä kaivaa nämä ihmiset ja organisaatiot esiin.

Poikkeuslupahakemukseen kohdistunut kritiikki osoittaa, että alueen tulevaisuus kiinnostaa laajasti niin paikallisia asukkaita ja toimijoita kuin helsinkiläisiä laajemminkin. Konepajasta voisi tehdä Helsingin uuden brändistrategian lippulaivan: muuttuvan, kokeilevan ja ainutlaatuisen kaupunkitilan, joka on luotu yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Yhteistyöterveisin,

Jaakko Blomberg ja Antti Möller, Konepaja-liike

15219987_10154815004107848_6954365045902195682_n Valtionrautateiden Pasilan konepaja. Näkymä Sturenkadulta luoteeseen kesk. Alkurakenne, oik. Teollisuuskatu. 1976. Kuva: Kaupunginmuseo.

Aiheet:

55 Antti Möller

Antti Möller

Helsinkiläinen paikallispoliitikko, koulutus- ja kasvatuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen, viestintäasiantuntija, freelancer-kirjoittaja, Konepaja-liikkeen aktiivi ja perheenisä.

Tue kampanjaani