Siksi kannatan uutta yleiskaavaa

Uusi yleiskaava tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi ensi keskiviikkona, ja keskustelu on käynyt kuumana jo jonkin aikaa. Olen iloinen siitä, että asia on helsinkiläisten ykköspuheenaihe juuri nyt. Niin pitääkin olla, koska tässä päätetään kaupunkimme asumisen, työssäkäynnin ja liikkumisen tulevaisuudesta seuraaville vuosikymmenille.

Varavaltuutettuna tietysti jännitän, että tulisiko kutsu tekemään historiallista päätöstä: mikäli kutsu käy niin äänestän yleiskaavan puolesta. Seuraavassa miksi.

Paljon on ollut puhetta siitä, että kasvuennuste 240 000 uudesta asukkaasta vuoteen 2050 mennessä olisi utopistinen. Ensinnäkin ymmärrän hyvin, että yleiskaavassa on varauduttava nopeimman kasvun skenaarioon: yleiskaava vasta mahdollistaa asemakaavoituksen ja sitä kautta todellisen rakentamisen. Jos yleiskaavasta puolet muuttuu asemakaavoiksi, se olisi menneisyyttä katsoen jo hyvä tulos.

Lisäksi hieman kummastelen sitä epäuskoa, joka väestöennusteeseen liittyy. 240 000 uutta helsinkiläistä 35 vuoden aikana tarkoittaa vajaata 7 000 uutta asukasta vuodessa. Viime vuonna Helsingin väkiluku kasvoi 7 493 hengellä. Kasvuennuste toteutuu jo sillä, että nykyinen kasvuvauhti säilyy! Ei ole mitään merkkejä, etteikö näin kävisi.

Kaupunkibulevardit kattavat kolmanneksen yleiskaavan asuntovarannosta, joten niiden rooli on aivan keskeinen. Moottoriteiden kehä I:n sisäisten alkupätkien muuttaminen urbaaniksi asuinalueeksi on huikean rohkea päätös. Olisipa hienoa olla etujoukossa muokkaamassa kaupunkiamme uuteen uskoon: kerrankin jopa Ruotsia ennen.

On päivän selvää, että Keskuspuiston reunamiin kajoaminen on kirvelevä päätös. Miksi siis kannatan Hämeenlinnanväylän muuttamista asuinkäyttöön?

On katsottava isoa kuvaa. Ideaalista tietysti olisi, että pääkaupunkiseudun kunnat olisivat jo aikoja sitten ottaneet järjen käteen ja lyöttäytyneet yhteen: näin seudun maankäyttöä voisi kehittää aivan toisista lähtökohdista. Tämä ei kuitenkaan ole näköpiirissä, ja kun nykyisellä kaavoitusvauhdilla yleiskaavavaranto loppuu viimeistään vuonna 2020, niin kiirettä on saada asuntoja Helsingin rajojen sisään.

Yleisten töiden lautakunnassa toki esitimme huolemme ekologisten käytävien – Keskuspuisto on niistä yksi – säilyvyydestä. Käytävä on kapeimmillaan Maunulan Uurnalehdon kohdalla: olenkin miettinyt, että voisiko uurnalehtoa ympäröivät aidat poistaa? Se ei poistaisi alueen rauhallista luonnetta eikä estäisi hiljentymistä, sillä aluetta ympäröivä oja kyllä pitää Keskuspuiston virkistyskäyttäjät muualla, mutta kylläkin antaisi eläimille mahdollisuuden kulkea lehdon läpi. Mielstäni asia pitäisi selvittää.

On myös esitetty, että kaupunginhallituksessa äänin 10-0 (4 tyhjää) hyväksytty jatkosuunnittelua ohjaava kirjaus ei ole sitova ja siten merkityksetön. Tämä ei pidä paikkaansa. Kirjaus kuuluu:

”Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.
Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.”

Kun huomioidaan Keskuspuiston viime aikaisessa keskustelussa korostunut merkitys, en osaa nähdä, että mikään puolue haluaa toimia vastoin kirjausta. Poliittiset voimat ovat suojelleen Keskuspuistoa sitä paitsi aiemminkin: esimerkiksi Laakson sairaala-alueen vieressä sijaitsevat, monella tapaa arvokkaat Lääkärinkadun kalliot ovat säilyneet, sillä uusille asemakaavoille ei ole löytynyt kannatusta.

Uusi yleiskaava on vastuullinen päätös koko seudun näkökulmasta. Pääkaupunkiseutu vastaa noin kolmanneksesta Suomen bruttokansantuotteesta ja Helsinki on se tärkein talouskeskittymä, jonne ihmiset haluavat päästä. Miksi emme siis mahdollistaisi sitä? Mitä lähemmäksi työpaikkoja ihmiset voivat muuttaa, sitä vähemmän on tarvetta päivittäiselle liikkumiselle ja liikenteelle.

Nyt päätettävänä oleva yleiskaava on kokonaisuutena vihrein, mitä on nähty. Yleiskaavan rinnalla valmisteltu ja viime vuonna päätetty uusi luonnonsuojeluohjelma vuosille 2015-2014 kaksinkertaistaa suojelualueiden määrän.

Otan uuden yleiskaavan vastaan iloiten ja luotan, että ongelmakohdat saadaan hoidettua jatkossa. Odotan myös innolla sitä, että viikottain juoksulenkeillä häiritsevä moottoritien melu katoaa Keskuspuistosta.

55 Antti Möller

Antti Möller

Helsinkiläinen paikallispoliitikko, koulutus- ja kasvatuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen, viestintäasiantuntija, freelancer-kirjoittaja, Konepaja-liikkeen aktiivi ja perheenisä.

Tue kampanjaani