YTLK 19.3.: Mechelininkatu uusiksi + pysäköintipolitiikasta

Kiireinen viikko takana, tässä seuraa raporttia kahdesta keskeisestä tapahtumasta: lautakunnassa Mechelininkadun katusuunnitelma laitettiin uudelleen valmisteltavaksi, ja Helsingissä alkoi uuden pysäköintipolitiikan linjaaminen.

1. Mechelininkatu

Lautakuntamme päätyi pitkällisen keskustelun jälkeen palauttamaan Mechelininkadun suunnitelman takaisin valmisteluun kaupunkisuunnitteluvirastoon asti. Miksi näin?

Ensinnäkin on syytä todeta, että katusuunnitelmassa sinänsä on paljon hyvää. Erityisesti pyöräilykaistojen ja -teiden rakentaminen on kauan odotettu uudistus, joka parantaa niin autoilijoiden, kävelijöiden kuin fillaristienkin turvallisuutta ja sujuvaa liikkumista kadulla. Tähän palauttamisella ei haluta puuttua.

Tärkein syy valmistelun toistamiselle on se, että asukkaita ei oltu kuultu tässä merkittävässä asiassa tarpeeksi aikaisin ja kunnolla. Pöytäkirjan mukaan asia kuuluu näin:

”Tehdään laaja vuorovaikutus alueen asukkaiden ja yrittäjien kanssa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja HSL:n kanssa muun muassa liikennejärjestelyjen ja puukujanteiden uusimisen osalta”

Tilannetta kuvatakseni kerron hieman taustaa Helsingin valmistelun ja päätöksenteon vaiheista sekä tästä johtuvista vuorovaikutusongelmista.

Helsinki on tiettävästi Suomen ainoa kaupunki, jossa kaupunkisuunnittelu ja varsinainen rakentaminen on erotettu eri virastoihin. Täällä kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa liikennesuunnitelman teosta ja rakennusvirasto katusuunnitelman laatimisesta. Tällä rakenteella menetetään synergiaetua ja samalla asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kärsivät, sillä laaja vuorovaikutus toteutetaan vasta katusuunnitelman alla. Menettely on täysin lain kirjaimen mukainen, ja näin toimitaan muissakin kaupungeissa. Mutta Helsingissä tärkeimmät linjaukset on tehty jo aiemmin, liikennesuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Mechelininkadun osalta liikennesuunnitelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa jo vuonna 2010. Tässä vaiheessa ei asukkaita kuultu asianmukaisesti, vaan vasta katusuunnitelman valmistelun yhteydessä kaksi vuotta myöhemmin. Kuten olen useaan otteeseen todennut, niin asukasvaikuttaminen on sitä todellisempaa ja reilumpaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa se toteutetaan.

Onneksi tilanteeseen on nyt tulossa muutos. Jatkossa laaja vuorovaikutus tullaan tekemään jo liikennesuunnitelmaa laadittaessa merkittäviksi katsottujen suunnitelmien osalta. Samalla on ymmärtääkseni tarkoitus lisätä KSV:n ja HKR:n yhteistyötä valmistelun osalta. HS uutisoi asiasta maaliskuun alussa ja saamieni tietojen mukaan näin todella myös tapahtuu, vaikkakin virallinen dokumentti on vielä valmistelussa.

YTLK päätyi kokouksessaan siihen, että Mechelininkadun remontti on syytä toteuttaa tämän uuden linjauksen mukaan. Asukkaita kohtaan tämä on varsin reilua, niin suuresta muutoksesta on kysymys.

Samalla, kun vuorovaikutusprosessia ollaan muuttamassa, niin on hyvä keskustella myös toisesta tärkeästä asiasta, joka on mielestäni jäänyt melko vähälle huomiolle. Jos ajatellaan kantakaupungin keskeisiä katuja niin on selvää, että niitä eivät käytä ainoastaan kadun varressa asuvat helsinkiläiset. Esimerkiksi Mechelininkatua kulkee joka viikko tuhansia ihmisiä henkilöautoissa, busseissa, raitiovaunuissa, polkupyörin ja jalan. Nämä töihin, kivijalkakauppoihin tai virkistäytymään matkalla olevat ihmiset ovat mielestäni myös suunnitelman osallisia.

Pitäisikö myös heidät ottaa laajaan vuorovaikutukseen mukaan, ja mikäli pitäisi, niin missä määrin?

2. Helsingin uusi pysäköintipolitiikka

Toinen viikon merkittävä kaupunkitilaan vaikuttava uutinen on se, että Helsinki on uudistamassa pysäköintipolitiikkaansa. Ensimmäistä kertaa kaupungin historiassa tätä laajaa, oikeastaan joka ikistä helsinkiläistä koskettavaa teemaa käsitellään kokonaisuutena. Pohjapaperi on menossa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn tiistaina 26.3., jonka jälkeen se ilmeisesti etenee kaupunginhallitukseen, joka pyytää lausunnot relevanteilta tahoilta.

Jo pelkästään pohjaesitys sisältää monia todella merkittäviä ehdotuksia, joiden avulla kaupunkitila saataisiin tehokkaammin käyttöön ja asuntojen hintoja alas:

– Asukaspysäköinnin hinnan korottaminen 680 euroon vuodessa vaiheittain vuoteen 2020 mennessä

– Asunnon ja pysäköintipaikan hintojen erottaminen

– Pysäköinnin progressiivinen hinnoittelu kivijalkaliikkeiden edustoilla. Progressiivisessa hinnoittelussa lyhytaikainen pysäköinti on edullista ja pitempiaikainen pysäköinti suhteessa selvästi kalliimpaa

– Pysäköintivirhemaksuja koskevan lakialoitteen tekeminen valtiolle siten, että pysäköintivirhemaksu nostetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksun tasolle. Samalla raitioliikennettä estävästä väärinpysäköinnistä tai invapaikalle pysäköinnistä esitetään 500 euron maksu

raati-transparent-logoSamalla Helsinki tulee kokeilemaan uutta asukkaiden vaikutusmahdollisuutta eli Wisdom Council -toimintamallia. Pysäköintipolitiikkaan pääsee sanomaan sanansa 16 hengen Kaupunkilaisten raati (”Helsinki pienoiskoossa”), joka kokoontuu puolentoista päivän ajan käsittelemään aihetta. Keskustelua ohjataan ammattitaitoisesti, ja raati muodostaa oman julkilausumansa, joka otetaan osaksi päätöksentekoprosessia. Raatiin voi osallistua kuka tahansa helsinkiläinen, joka ei ole poliittisessa asemassa tai työnsä kautta linkittynyt pysäköintiasioihin.

Työni kautta olen mukana tässä demokratiapilotissa ja vastaan käytännön koordinoinnista. Visio lähti mukaan, koska mielestämme raati oikeasti vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Helsingistä puuttuu juuri tällainen vaikutusmalli, jonka avulla asukkaita tasapuolisesti edustava joukko kunnolla syventyy annettuun aiheeseen. Kun keskustelua ohjataan ja sille annetaan riittävästi aikaa, niin lopputuloskin on yleensä hyvin rakentava.

Ilmoittautua voi KSV:n etusivun kautta tai Laiturilla 3.4. asti. Suosittelen!

Aiheet:

4 kommenttia artikkeliin "YTLK 19.3.: Mechelininkatu uusiksi + pysäköintipolitiikasta"

  1. jari sanoo:

    Sekä liikennesuunnitelma (Ksv:n tekemä) että katusuunnitelma (HKR:n tekemä) ovat molemmat kommentoitavissa kahden viikon ajan. Mechelininkadun casessa siis myös Ksv laittoi esille suunnitelmansa, jonka todistaa tämä dokumentti
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-04-29_Kslk_15_El/7477C649-057F-4E57-923C-4036EAB50EF1/Nordenskioldinkadun_ja_Mechelininkadun_pyoratie.html
    (ks. Vuorovaikutus, sekä ”Pöytäkirjanote poliisille ja yleisten töiden lautakunnalle.” Eli käytännössä asian näki ainakin jäsenet Tulenheimo ja Nieminen)

    Ja kun järjestelyt olivat niinkin erikoisia kuin yksisuuntaisia, Ksv varmisti tiedotuksen riittävyyden esim tällä
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-04-29_Kslk_15_El/54AE113A-3540-4982-8CC4-437AF6FA9ECE/Liite_3_Havainnemateriaali.pdf
    ja lisäksi mielipidettä kyseltiin täällä
    http://www.ksv.hel.fi/keskustelut/aiheet/uusia_pyoratiejarjestelyja

    En todellakaan ymmärrä, miten yhtäkkiä asia onkin valmisteltu ilman asianmukaista vuorovaikutusta? Vai onko jokin dokumentti mikä todistaa sen?

    ***

    Kaupunkilaisten raati jonka mielipide otetaan huomioon päätöksentekoprosessissa. Kun kaikki alkaa olla sinettiä vailla valmista, joku tietenkin valittaa kahden viikon osallistumisajasta, huonosta tiedotuksesta (sanomalehti, netti, Laituri, Hel.fi sivut ym.), mutta rappujakeluun tai kotiin asti sitä ei kerrottu, ja koko hankkeen uskottavuus ja poliittinen voima kyseenalaistetaan ja hanke laitetaan uudelleen valmisteluun, eli käytännössä koko työ aloitetaan alusta. Täysin mahdollista, uskoisin.

    Huumoria sunnuntai-iltaan: http://www.ksv.hel.fi/keskustelut/aiheet/toolontorin_pysakointi
    Lukekaa kommentit!! 30 euron vuosimaksulla auto halliin ym. muut usvaiset totuudet.. Hallin takasinmaksuaika ilman käyttö- ja huoltokuluja tuhannesta vuodesta tuhanteen seitsämäänsataan vuoteen, jep jep..

    Töölöläisten ajattelutapa totaalisen realismin puuttuessa on kyllä hauskaa!

  2. antti.moller sanoo:

    Terve Jari,

    kyse on yksinkertaisesti siitä, että nykyistä vuorovaikutusprosessia halutaan parantaa. Tämä liittyy samalla liikenne- ja katusuunnitelmien suunnittelun lomittamiseen ainakin osittain päällekkäin.

    Meklun osalta liikennesuunnitelmavaiheessa ei tiedetty, mitä kaikkea remonttiin sisältyy. Kun asia oli KSV:n pöydällä, puhuttiin lähinnä pyöräteistä. Kun keissi tuli rakennusvirastoon, huomattiin, että samalla pitää hoitaa myös puurivistöt ja kunnallistekniikkakin. Kysehän ei ollut siitä, että mitään olisi yritetty pimittää, vaan ”syy” on nykyisessä järjestelmässä. Jatkossa KSV:n ja HKR:n yhteistyötä halutaan parantaa niin, että samoja keissejä ei tarvitse valmistella kahdessa virastossa kahteen kertaan ilman yhteistyön suomia etuja.

    Harmillisinta tässä on se, että uuden valmistelun vuoksi pyöräteiden rakentaminen viivästyy.

    1. jari sanoo:

      ”Jatkossa KSV:n ja HKR:n yhteistyötä halutaan parantaa niin, että samoja keissejä ei tarvitse valmistella kahdessa virastossa kahteen kertaan ilman yhteistyön suomia etuja.”

      Samalla tietenkin kannattaa piirtäminen jättää yhteen kertaan, jota täydennetään eri versioin (liikennesuunnitelma, katusuunnitelma ja rakennussuunnitelma). Tällä estetään pienet lapsukset, mitä esimerkiksi nykyään on liian usein (vielä kun Stara rakentaisi ne orjallisesti) ja myös kustannushyötyä luulisi tulevan.

      Meklun asia on viestitty mm. mediassa siten, että ketään ei olisi kuunneltu.

      Entä mikä on mielipiteesi jatkossa parkkipaikkojen kohtaloon liikennesuunnitelmassa: pitäiskö rajata pois vuorovaikutuksesta; vai ottaa kaikki muutkin pysäköintiin kohdistuvat muutokset vuorovaikutukseen, myös liikennesuunnittelupäällikön tekemät.

  3. antti.moller sanoo:

    Toden totta, kaikki kolme suunnitelmaa olisi syytä tehdä saman pohjan kautta samalla ohjelmistolla. Ymmärtääkseni nyt näin ei ole.

    Meklun viestinnästä: osin samaa mieltä kanssasi. Kyllä asukkaita on kuultu, mutta nykyinen järjestelmä ei vain ole riittävä. Kyllähän myräkkä Meklulla tulee olemaan melkoinen, joten ei ihme, että alueen asukkaat ovat olleet liikkeellä.

    Parkkipaikkojen osalta kysyit ilmeisesti yleisesti ottaen? Mielestäni mitään osa-aluetta ei lähtökohtaisesti saa rajata vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Asukkaiden kokemuksellista tietoa kannattaa hyödyntää myös pysäköinnin osalta. Töölössä on jo paikannettu korvaavia pysäköintipaikkoja mahdollisesti poistuvien tilalle, joten tilanne ei tuolla alueella ole niin huono kun on annettu ymmärtää. Koko kaupungin tasolla on paljon tehtävää, kaupunkisuunnitteluviraston pohjapaperi uudeksi pysäköintilinjaukseksi on hyvä.

55 Antti Möller

Antti Möller

Helsinkiläinen paikallispoliitikko, koulutus- ja kasvatuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen, viestintäasiantuntija, freelancer-kirjoittaja, Konepaja-liikkeen aktiivi ja perheenisä.

Tue kampanjaani