YTLK 13.8.2013: Pyöräilymäärärahojen käyttö & Koskelantie

Niin se kesäloma tuli ja meni, ja taas on aika käydä käsiksi lautakuntatyöhön. Keväästä tuttuun tapaan pyrin kirjoittamaan viikoittain jokaisesta kokouksesta silloin, kun olen itse paikalla.

Ensimmäinen kokous ei pitänyt sisällään kovin suuria tunteita, poimin esityslistalta ainoastaan yhden asiakohdan. Päätökset ovat tässä. Sen lisäksi on syytä kertoa viime aikoina kovasti puhuttaneesta aiheesta, joka nousi yleiseen tietouteen tästä lehtikirjoituksesta johtuen.

1. Miten pyöräilyrahoja käytetään?

HS:n jutussa nostettiin ansiokkaasti esiin, kuinka jalankulkuun ja pyöräilyyn suunnattuja määrärahoja käytetään myös muihin kohteisiin, kuten ajoradan uusimiseen. Tätä asiaa on viime aikoina pengottu ja vaikuttaa todella siltä, että varat eivät ohjaudu toivotulla eivätkä selkeällä tavalla.

Yksi ongelma on se, että talousarvioita ja toteutumia tuijottamalla on hyvin vaikea saada selville, kuinka rahaa tarkalleen ottaen on käytetty. Alla esimerkki päivän listalta, kuluvan vuoden talousarvion seurantaraportista.

 

rahankäyttö investoinnit 1 2013

Rahaa ohjataan rakennuskohteisiin muutamia eri reittejä. Ensinnäkin uudisrakentamisen osalta Helsinki on jaettu suurpiireihin, joilla on omat budjettinsa. Tämän lisäksi on momentti 80309, joka sisältää jalankulun ja pyöräilyn väylien perusparantamisen. Ja sitten on vielä erillisiä projektialueita, kuten Kalasatama ja Jätkäsaari.

Kokouksessa kysyin, että pitäisikö olla huolissaan siitä, että jalankulun ja pyöräilyn väylien 4,5 miljoonasta eurosta on puolivälissä vuotta käytetty vasta alle kymmenen prosenttia. Kuulemma ei tarvitse hätääntyä, sillä tämä kohta kattaa vain katuverkon pintatöitä ja ne painottuvat loppukesään.

Tämä vain esimerkkinä siitä, että aivan yksinkertaista ei ole päästä pintaa syvemmälle. Katutyöt pitävät sisällään monia vaiheita (kunnallistekniikka, pohjatyöt, ajoväylän, jalankulun ja pyörätien pintatyöt ym.), joihin rahat ohjautuvat budjetin eri osista riippuen siitä, missä päin Helsinkiä ollaan.

Politiikassa on kuitenkin kyse arvoista ja niihin perustuvista päätöksistä, ja siksi olisi tärkeää huolehtia, että kaupungin rajallisia varoja käytetään päätetyllä tavalla. Poliitikkojen tehtävä on ohjata rahaliikennettä, ja on todella ollut työn takana, että pyöräilyyn on viime vuosina saatu lisää varoja.

Kun asian laitaa katsoo tästä näkökulmasta, niin jalankulun ja pyöräilyn määrärahojen – nämä on niputettu samaan momenttiin rakennusviraston tilastoissa – käyttäminen myös autoliikenteen vaatimiin töihin tuntuu pöyristyttävältä. Varsinkin, kun Helsingin pyöräilyinvestoinnit ovat vain murto-osa autoteihin ja -tunneleihin käytetyistä rahoista.

Tätä vyyhtiä on nyt pyynnöstä selvitetty rakennusvirastossa ja vielä on osin epäselvää, kuinka tilannetta saadaan kohennettua. Tätä palapeliä tulee yksinkertaistaa ja tehdä siitä läpinäkyvämpää, mutta miten? Eli tarvitaanko esimerkiksi budjetointiin uusia käytäntöjä, tai pitääkö kenties katutöiden teettämiseen tehdä muutoksia (tilataanko kokonaisurakka vai miten toimitaan)?

Sen sijaan yksi parannusehdotus on aika selvä: kuten lehtikirjoituksessakin mainitaan, kaavoja sekä katusuunnitelmia on syytä tehdä varastoon. Tällöin vuosittaisille määrärahoille on aina olemassa useita kohteita, mikäli/kun putkessa olevien suunnitelmien toteutus hidastuu. Esimerkiksi Mechelininkadun rakentamisvaiheen kustannuksia oli budjetoitu tälle vuodelle, mutta vielä ei päästä katua myllertämään. Rinnalla pitäisi olla toisia vastaavia kohteita, johon kyseenomaista rahaa voisi ohjata.

Palaamme yleisten töiden lautakunnassa tähän, kun katu- ja puisto-osaston päällikkö palaa toimistolle. Kirjoitan sitten aiheesta lisää.

2. Joukkoliikennekatu Koskelantielle

Leo Straniuksen johdolla on esitetty mainio aloite, jossa vaaditaan bussikaistaa Koskelantielle. Alueen asukkaat ovat tätä ajaneet jo aiemmin. Bussikaista voitaisiin toteuttaa ottamalla nyt pysäköintikäytössä oleva tila joukkoliikenteen käyttöön, jotta pahasti ruuhkaisen tien liikennettä saataisiin sujuvoitettua ja bussit takaisin aikatauluihin.

Lautakuntamme piti aloitetta hyvänä ja lausui siitä myönteisesti. Virkakoneisto totesi, että sen toteuttaminen olisi teknisesti helppo ja siten halpa toteuttaa, kun rakenteellisia muutoksia ei tarvita. Pysäköintipaikkojen poistaminen tältä vilkkaalta tieltä helpottaisi myös katujen auraamista talvella.

Pallo siirtyy nyt kaupunkisuunnitteluvirastolle. Sen tulee selvittää hankkeen toteutusedellytykset sekä mahdollisten korvaavien pysäköintipaikkojen tarve. Toivotaan, että aloite johtaa konkreettisiin toimiin Koskelantiellä.

Aiheet:

55 Antti Möller

Antti Möller

Helsinkiläinen paikallispoliitikko, koulutus- ja kasvatuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen, viestintäasiantuntija, freelancer-kirjoittaja, Konepaja-liikkeen aktiivi ja perheenisä.

Tue kampanjaani