Miten rakennetaan vetovoimaisia ja hyvinvoivia kaupunkeja

Tiesitkö, että…

– Helsingin seudulla sijaitsee kolmannes Suomen työpaikoista

– Helsingin seudulla tuotetaan noin 36 % Suomen bruttokansantuotteesta

– Helsinki on maailman kolmanneksi houkuttelevin kaupunki huippuosaajien keskuudessa

Tässä on kolme huomiota, jotka kertovat paljon tämän päivän taloudesta sekä Helsingin asemasta Suomessa – ja maailmallakin. Jos haluaa kehittää Helsinkiä ja samalla koko Suomea oikeaan suuntaan, on ymmärrettävä kaupunkitaloutta ja urbaaneja vetovoimatekijöitä.

Suomessa kirjoittelu kaupungistumisen merkityksestä on viime aikoina lisääntynyt, mikä on hyvä asia. Keskustelun lisäksi tarvitaan päättäjiä, joilla on kokonaisvaltaista näkemystä menestyvän kaupungin edellytyksistä.

Helsinki on Suomen keihäänkärki ja sillanpää maailmalle. Vaikka kansainvälisen Global Cities Talent Competitiveness Index -tutkimuksen mukaan Helsinki sijoittui 46 kaupungin joukossa komeasti kolmanneksi, ei meillä ole varaa levätä laakereilla: vajaan 900 kilometrin päässä sijaitseva Kööpenhamina oli vertailun paras, ja viidenneksi sijoittunut Göteborg hengittää niskaan.

Esimerkiksi juuri näitä kaupunkiseutuja vastaan Helsinki kilpailee. Tässä kolme tapaa, miten minä vahvistaisin Helsingin taloutta.

1. Vetovoimainen kaupunki on monipuolinen ja kulttuurisesti rikas

Taloudellisesti vahva kaupunki ei ole niinkään paikka, jossa yrityksien verohelpotukset on maksimoitu. Sen sijaan on olennaista havaita, että työnteko on vain yksi osa ihmisen arkea ja elämää.

Tällä tarkoitan sitä, että taloudellisesti vahvan ja vetovoimaisen kaupungin on kyettävä tarjoamaan monipuolisia ja kiinnostavia palveluita myös työntekijän vapaa-ajalla. Erityisesti kansainvälisten huippuosaajien osalta tämä on kriittistä: kaupungista pitää löytyä monipuolisia palveluita, rikas kulttuuritarjonta, viihtyisää ja turvallista julkista tilaa, hyvät kulkuyhteydet jne.

Kuten monen kansainvälisen vertailun kriteerit kertovat, Elävä kaupunki on monen tekijän summa. Siksi meidän onkin huolehdittava paitsi yrittäjyyden ja liiketoiminnan edellytyksistä myös julkisesta terveydenhuollosta, hyvästä yhteiskuntajärjestyksestä, tasa-arvosta ja kaupungin yleisestä kiinnostavuudesta.

2. Tehdään järkeviä investointeja, jotka myös kannattavat

Rahaa voi käyttää monella tavalla. Voi esimerkiksi hassata satoja miljoonia eurojen autotunneliin, jota ei edes tarvita. Tai sitten voi tehdä investointeja, joilla on tutkitusti erinomaiset tuottoennusteet ja toivottuja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Minä haluan käyttää verorahoja viimeksi mainitulla tavalla. Esimerkiksi näin:

– Varhaiskasvatusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin seitsenkertaisesti
→ puolitetaan Helsingin päivähoitomaksut ja varmistetaan, että jokaisella perheellä on

– Pyöräilyyn tehtävät investoinnit maksavat itsensä takaisin kahdeksankertaisesti
→ rakennetaan pyöräilyn pääväylät nopeutetussa aikataulussa

– Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa
→ huolehditaan koulujen riittävistä resursseista niin opetuksessa kuin koulun tukipalveluissakin

– Energiansäästö ja puhdas energiantuotanto ovat kannattavia hankkeita
→ investoidaan uusiutuvaan energiaan ja panostetaan energiatehokkuuteen kaupungin kiinteistöissä

Taloudellisten panostusten määräävä tekijä ei saa olla lyhytnäköinen tuotto. Sen sijaan verovarojen käyttöä tulee suunnitella pitkällä tähtäimellä ja samalla pitää huoli, että talous pysyy keinona synnyttää hyvinvointia eikä nouse lopulliseksi päämääräksi.

3. Helsinki on kaikkien kaupunki, ei vain rikkaiden

Olen erittäin huolissani Helsingin asuntojen hintakehityksestä. Jokaisella suomalaisella pitää olla mahdollisuus löytää koti Helsingistä, jossa asuminen ei saa olla lompakon paksuudesta kiinni. Tämä on paitsi reilua myös työmarkkinoiden dynamiikan kannalta keskeistä.

Tavoitteen toteuttaminen vaatii väkevää panostusta asuntotuotantoon, ja tässä uusi yleiskaava on avainasemassa. Meidän on työnnettävä moottoritiet hieman kauemmaksi Helsingin ydinalueilta – noin 8 000 uudella asukkaalla kasvavassa kaupungissa tämä on luonnollinen kehityskulku – ja rakennettava kaupunkibulevardit, jotka takaavat viihtyisiä koteja pikaraitioteiden äärellä.

Tämän lisäksi tarvitsemme kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Meidän on myös poistettava täydennysrakentamisen esteitä ja huolehdittava, että autopaikkanormi ei jatkossa estä vanhojen taloyhtiöiden tonteille rakentamista.

 

Olen asunut Helsingissä pian puolet elämästäni, ja tänä aikana rakastunut tähän kaupunkiin. Haluan tehdä sellaisia päätöksiä, jotka saavat myös uudet helsinkiläiset tuntemaan samoin.

Aiheet:

55 Antti Möller

Antti Möller

Helsinkiläinen paikallispoliitikko, koulutus- ja kasvatuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen, viestintäasiantuntija, freelancer-kirjoittaja, Konepaja-liikkeen aktiivi ja perheenisä.

Tue kampanjaani